Siirry pääsisältöön

Ensimmäinen postaus

Moi,


koska mun muusikon ura on osoittautunut umpikujaksi, niin ajattelin alkaa tänne nettiin kirjoittelemaan asioita. 


Asioita, jotka tällä hetkellä kiinnostavat:


-Simone de Beauvoirin ja Jean Paul Sartren postyymit suhdekiemurat

-pukeutumistyyli, joka on sopivasti cool ja sopivasti mauton

-ratkaista mun elämän ongelmat lukemalla mahdollisimman monta filosofian merkkiteosta

-väsyttää itseni joogalla

-epäsovinnaisuus

-oman yrityksen perustaminen siinä utopiamaailmassa, missä kukaan ei ajaudu konkurssiin ja mikään ei vaadi rahallista investointia

-nukkua viiden vuoden univelat pois, mitä ennen pitäisi opetella taas nukkumaan

-löytää jokin paikka tässä yhteiskunnasta, johon en oikeastaan edes halua kuulua

-rakastua juuria myöten

-oman intuition kuunteleminen, vaikka se johtaisi kahdeksan vuoden akateemisten opintojen keskeyttämiseen vuotta ennen valmistumista 

 

Eli tervetuloa seuraamaan mun matkaa kohti näitä asioita! 

Katsotaan mitä tapahtuu.


-Ella




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarinoita kehollisuudesta, osa 1 - Naiskehon tunnistamaton potentiaali ja tukahdutettu musiikillinen ilmaisu

Olimme joitain vuosia sitten suuntaamassa mökkireissulle kolmestaan vanhempieni kanssa. Pysähdyimme paikallisessa hieman isommassa ruokakaupassa ostaaksemme viikonlopun ruoat. Pakastealtailla oli tarjous jolla sai neljä pitsaa kolmen hinnalla. Minä ja äitini emme syöneet punaista lihaa, joten tulimme siihen tulokseen, että ottaisimme kaksi kinkkupitsaa ja kaksi mozzarellapitsaa. Viikonlopun aikana minulta ja äidiltäni kuitenkin loppui ruoat kesken ja isäni mainitsi kuinka oli ihmetellyt jo kaupassa sitä, että miksi hänelle joka oli jo lastannut ostoskärryt täyteen makkaraa, oli ostettu kaksi lihaa sisältävää pitsaa, vaikka meitä ei-lihansyöjiä oli kaksi kertaa enemmän. Lähes kolmenkymmenen vuoden ajan uskoin, että ihminen tarvitsee vain kourallisen proteiinia päivässä. Aamupalani ja iltapalani harvoin sisälsivät muuta kuin leipää juustolla, tai puuroa marjoilla. Opiskeluaikoina rahat olivat yleisesti myös vähissä, ja proteiinituotteet maksoivat kaupassa enemmän kuin hiilihydraatit, kut...

Kuuden kuukauden hiljaisuuden jälkeen

Lopetin soittamisen kuin seinään viime vuoden lokakuussa. Sitä oli edeltanyt vuosia jatkunut ja lumipalloefektin lailla kasvanut paha olo. Kyse ei ollut mun kohdalla enää siitä, että olisin tietoisesti valinnut jättää soiton tauolle, vaan keholleni ja mielelleni tuli yksinkertaisesti raja vastaan. Siitä alkoi melkein puolen vuoden mittainen välitila, jossa olen ajelehtinut enemmän tai vähemmän päämäärättömänä; levännyt, lukenut kirjoja, seurannut inspiroivia vaikuttajia somessa, käynyt lukemattomia filosofisia keskusteluja elämästä, kävellyt ympäri Helsinkiä ja miettinyt mitkä asiat mua aikoinaan inspiroi, mitä rakastin.     Varsinkin loppuaikoina ennen soittotaukoa, mulle oli arkipäivää itsensä koneen lailla treenaamaan pakottaminen, voimakas ahdistus, sisuksia vääntävä pelko joka kerta kun piti mennä lavalle, sekä pohjamudissa rypevä itsetunto joka söi ilon koko elämältä. Kehoni oli jatkuvassa stressireaktiossa, rintaa puristi, hiukset tippuivat. Heräsin öisin hikisenä ja un...

Tarinoita kehollisuudesta, osa 2 - Fuck you I won’t do what you tell me

On elokuinen lauantai-aamu. Saavun vain muutamaa minuuttia ennen tunnin alkua joogastudiolle. Huonekasveilla ja valoketjuilla koristeltu sali on aseteltu täyteen harmaita joogamattoja. Ohjaaja on nuori vaalea hymyilevä nainen. Hän alkaa pohjustaa tuntia ja kertoo olevansa jännittynyt, koska on innoissaan tunnin teemasta. Tunti kantaa nimeä Big Leo Energy elokuun horoskooppimerkki leijonan mukaan. Tällä tunnilla keskityksemme Solar Plexukseen, joka sijaitsee joogafilosofian mukaan navan takana ruumiin keskustassa. Siitä käsin tulee päätöksen teko ja koko ”big yes” tai ”big no” -energia. Tunti alkaa joko selin makuulta tai istualtaan niin, että saamme rauhassa laskeutua tilaan. Nousemme seisomaan ja alamme taputella kehoamme; käsiä, jalkoja, rintaa, hartioita. Ohjaajan mukaan rintaan koputtelu nyrkeillä tai avokämmenillä vähentää ahdistusta. Tämän jälkeen alamme tärisyttämään koko kehoa musiikin tahdissa nostaen kantapäät ilmaan ja antaen niiden tippua alas päästäen kehon koko painon lat...